Host My Pet vieraili Näkövammaisten liiton Opaskoirakoululla ja tutustui opaskoirien kasvatuksen ihmeelliseen maailmaan! Kyseessä ehkä söpöin päivä ikinä, joten tämä kirjoitus on täynnä gifejä. Pahoittelut! Tykkäätte kuitenkin 😉
Haastattelimme paria hoitoperhettä ja Opaskoirakoulun työntekijää. Näimme myös, miten tulevaisuuden opaskoiria opetetaan ylittämään suojateitä:
Jotkut olivat toisia innokkaampia…
Toisia ei taas kiinnostanut yhtä paljon:
Opimme myös kävelemään portaissa:
LIIAN SÖPÖÄ.
Meistäkin tuntuu maanantaisin tältä:
Mutta lopussa sinnikkyys palkittiin, hyvä te!
Haastattelut
NONIIN — haastatteluihin! Ensin selvitimme Saaralta mikä tämä opaskoirakoulun pentukoulu oikein on.
HMP: Mikä tämä pentukoulu oikein on?
Saara, opaskoirakoulun työntekijä: Pentukoulumme tavoitteena on auttaa hoitoperheitä kasvattamaan pennuista sopivia opaskoiria opaskoirakoulutukseen. Olemme siis periaatteessa vastuussa opaspennuista siihen asti, että ne tulee testattavaksi. Autamme kaikissa arkisissa ongelmissa ja pyrimme siihen, että kaikki pennut olisivat sopivia opaskoiriksi vanhemmalla iällä. Koirat testataan reilun vuoden ikäisenä ja toivomme tietenkin, että suurin osa pääsisi koulutukseen. Se on päätavoite näissä pentukouluissa.
HMP: Mikä rooli hoitoperheillä on ja miksi niiden löytäminen on tärkeää?
OKK: Hoitoperheiden rooli on äärettömän tärkeä, sillä he hoitavat koiran kasvatuksen yli vuotiaaseen asti. He opettavat kaikki perusasiat, eli totuttavat pennun liikenteeseen ja opettavat kaikki peruskäskyt (istu, maahan, seuraa) sekä tottumukset. Me emme pystyisi tarhaolosuhteissa tätä hoitamaan ollenkaan, joten meidän pitää saada näitä hoitoperheitä antamaan koirille normaali kasvatus. Pennuista pitää tulla tasapainoisia ja fiksuja aikuisia koiria, jotka pääsevät sitten oppaiksi.
Sitten tutstuimme Kristiinaan, Anin hoitajaan.
HMP: Millainen kokemus opaskoirakoulupennun hoito on ollut?
Kristiina: Tosi hyvä kokemus! Innostus alkoi pari vuotta sitten ja aloimme miettimään asiaa. Sitten Ani tulikin meille aika nopeasti; meille soitettiin, että pari pentua olisi vielä ilman kotia ja ottaisimmeko Anin. Ani tuli meille lokakuussa viime vuonna ja olemme viihtyneet tämän koiran kanssa niin hyvin. On ollut todella ihanaa ja mahtavaa oppia koulutuksesta yhdessä ja kokea tämä kokemus — olemme olleet tosi tyytyväisiä. Mieluisa kokemus ja kohta, kahden kuukauden päästä, Ani menee sitten testeihin. Oikein hyvältä vaikuttaa!
Simo opettaa 9-viikkoista Gepsiä opaskoiraksi!
HMP: Miten päädyitte hoitoperheeksi Gepsille?
Simo: Noh, minulla on ollut koiria kolmisenkymmentä vuotta — lähes 35 vuotta. Nyt ei ole ollut omaa koiraa muutamaan vuoteen, ja ajattelin, että tässä vaiheessa työkin mahdollistaa koiran ottamisen. Satuin ystävän kehotuksesta huomaamaan opaskoirakoulun ja tarjoamaan hoitopaikan.
HMP: Millainen kokemus se on ollut tähän asti? Teillä on ollut vissiin pari viikkoa yhteistä aikaa.
S: Kun on tälläinen pikku lumipallo niin tottakai on ollut erittäin antoisaa, mutta toki kun kaveri herättää kello kahdelta yöllä viemään ulos, niin siinä on omat haasteensakin.
Gepsi söpöilee:
Hoitoperheeksikö?
Käy tutustumassa Opaskoirakoulun nettisivuihin! Opaskoirakoulu on Vantaalla. Jos et ole Suomessa, tsekkaa International Guide Dog Federationin nettisivut.
Jos pelkäät, ettet pysty vuoden yhteiselon jälkeen luopumaan tällaisista ihanista karvapalloista, voit aina alkaa Host My Petille hoitajaksi! Rekisteröidy jo tänään!
