Avoin lähdekoodi, Creative Commons -lisenssin alainen sisältö, kyytien jakaminen, yhteiset työskentelytilat yksityisyrittäjille, sohvasurffaus… Jakamistalous näkyy jo monessa ja lisää palveluja putkahtelee kuin sieniä sateella.
Mikä jakamistalous?
Benita Matofska The People Who Share -yhteisöstä kuvailee jakamistalouden olevan sosioekonominen ekosysteemi joka rakentuu ihmisten fyysisten ja psyykkisten resurssien jakamiselle keskenään. Rachel Botsman puhui jakamistaloudesta jo vuonna 2010 Tedx-puheessaan Collaborative Consumption ja vuotta myöhemmin Lisa Gansky antoi ilmiölle nimen Ted-puheessaan The future of business is ”mesh”.
Ihminen ja jakamistalous
Ihminen on jakamistalouden sydän ja sydämessä, sillä hän on palveluiden tuottaja, kuluttaja, välittäjä ja jakaja. Ihmiset tekevät sopimukset pääasiassa keskenään ja luottamuksella on keskeinen rooli. Suuren roolin saa myös yhteistyö, sillä jokainen on tervetullut mukaan toimintaan ja jakamaan omaa tietotaitoaan. Esimerkiksi ihmiset kaikkialta maailmasta ovat vapaita työskentelemään avoimen lähdekoodin parissa Githubissa. Vain heidän tuottamansa koodin laadulla on väliä. Toisaalta myös paikalliset jakamistalouden yhteisöt ovat monelle ekologista elintapaa arvostavalle tärkeässä roolissa.
Jakamistaloudessa pääsy tuotteen käyttöön on tärkeämpää kuin tuotteen omistaminen. Autokyydin jakaminen toimii hyvänä esimerkkinä tässäkin, mutta vielä lähempi esimerkki löytyy paikallisen kirjastolaitoksen toiminnasta. Myös esimerkiksi moni pubi tai kahvila tarjoaa asiakkailleen luettavaksi kirjoja tai lehtiä tai pelattavaksi pelejä sillä aikaa, kun he viettävät siellä aikaa. Kaupungit ympäri maailmaa vuokraavat asukkaille ja turisteille kaupunkipyöriä. Miljoonat ihmiset suoratoistavat elokuvia, musiikkia tai TV-sarjoja fyysisten CD- tai DVD-levyjen ostamisen sijaan.
Jakamistalous ja luottamus
Tavaroiden lainaaminen tuntemattomalle vaatii tietenkin luottamusta. Rachel Botsman toteaakin vuoden 2012 Ted-puheessaan luottamuksen olevan uuden talouden valuutta. Danielle Sacks puhuu samasta asiasta Fast Companyn artikkelissaan. Totta onkin, että esimerkiksi auton tai asunnon luovuttaminen toisen ihmisen käyttöön ei ole mikään pikkujuttu. Ratkaisuna moni jakamistaloutta koordinoiva verkkosivusto käyttää esimerkiksi profiileja, henkilöllisyyden tunnistamista ja tietenkin toisten käyttäjien arviointeja ja kommentteja. Nämä yhteisöt luovat yleensä omat sääntönsä ja odottavat ihmisten noudattavan niitä. Jos niin ei käy, käyttäjäarvioinnit ja -kommentit suodattavat nopeasti epäluotettavat yksilöt pois yhteisöstä.
Jakamistalous ja sen edut ihmiselle
Vuonna 2015 Tampereen yliopistossa tutkittiin ihmisten motivaatioita ottaa osaa jakamistalouteen. Tutkimuksen (PDF) mukaan ihmisiä motivoivat muun muassa tekemisestä saatava ilo, taloudellinen etu sekä toiminnan ekologisesti kestävä luonne. Vaikka taloudellinen etu motivoikin, se on harvoin jakamistalouden ainoa etu osallistujilleen. Esimerkiksi sosiaaliset edut voivat olla jopa rahallista etua tärkeämpiä. Jakamistalous pakottaa ihmiset kanssakäymiseen, ainakin joksikin aikaa.
Yksi alue, jossa sosiaaliset edut tulevat esille erinomaisen hyvin, on lemmikinhoitopalvelut. Yksinäisyys on aito ongelma yhteiskunnassamme. Moni yksinäinen ihminen epäröi lemmikin hankintaa, sillä heillä ei ole lähipiirissään välttämättä ketään, joka voisi auttaa heitä lemmikin hoidossa. Samaan aikaan moni haluaisi tienata hieman taskurahaa. Koiranulkoilutus- tai lemmikinhoitopalveluita tarjoamalla henkilö saa taskurahan lisäksi nauttia liikunnasta ja lemmikin seurasta. Toki myös he, jotka eivät syystä tai toisesta voi juuri nyt hankkia lemmikkiä, voivat hieman hellittää ”koirakuumettaan” pitämällä huolta toisten lemmikeistä.
Tässä skenaariossa kaikki voittavat!
